Kuka ei tunne YouTube-videoita, joissa puhuja aloittaa lauseella: ”Näytän teille työprosessini”? Sitten puhuja avaa jonkin kuvankäsittelyohjelman. Valokuvaajan työprosessi alkaa jo kauan ennen ensimmäisen kuvan ottamista.
Ammattivalokuvaaja harvoin työskentelee vain hetken mielijohteesta. Jokaisen kuvan takana on selkeä prosessi, joka on mietitty alusta loppuun asti. Tämä työnkulku takaa paitsi yhdenmukaiset tulokset myös säästää aikaa ja energiaa.
Työskentele järjestelmällisesti
Menestyvä valokuvaprojekti ei perustu pelkästään luovuuteen, vaan myös selkeään, järjestelmälliseen työskentelytapaan. Ideasta lopulliseen kuvavalintaan asti jäsennelty toimintatapa auttaa säästämään aikaa ja saavuttamaan laadukkaita tuloksia. Luovuus tarvitsee rakennetta:
ISPTKA-malli luo tämän rakenteen.
- I= Information, tässä vaiheessa hankin tiedot.
- S = Suunnittelu, tässä vaiheessa laaditaan erilaisia suunnitelmia (moodboard, tarkistuslistat).
- P = Päätös, jossain vaiheessa on valittava yksi suunnitelma.
- T = Toteutus, suunnitelma toteutetaan tarkistuslistojen avulla.
- K = Kontrolli, tässä vaiheessa kontrolloidaan valmistunut työ
- A = Arviointi, tässä vaiheessa arvioidaan työ, jotta kokemus voidaan hyödyntää tulevissa projekteissa.
1. Inspiraatio ja suunnittelu
Alussa on idea: moodboard, konsepti tai asiakkaan konkreettinen pyyntö. Tässä vaiheessa valokuvaaja määrittelee tyylin, suunnittelee kuvauspaikan, valaistuksen ja rekvisiitan sekä valitsee sopivan laitteiston. Viestintä asiakkaan tai tiimin kanssa on tässä vaiheessa ratkaisevan tärkeää, jotta odotukset ja tavoitteet voidaan sovittaa yhteen. Monissa toimeksiannoissa mukana on myös mainostoimisto, joka tuo mukaan omat ideansa. On kuitenkin tärkeää tuntea painotalo jo suunnitteluvaiheessa, jotta värit ovat mahdollisimman tarkat.
Normaalius on kivetty tie;
sitä on helppo kulkea, mutta sillä ei kasva kukkia.
Vincent van Gogh
2. Valmistelu ja organisointi
Ennen kuin kamera napsahtaa, on paljon tehtävää: akkujen lataaminen, muistikorttien alustaminen, objektiivien ja kameroiden puhdistaminen. Järjestelmällinen valokuvaaja laatii usein tarkistuslistan, jotta kuvauspaikalla ei puutu mitään. Myös organisatoriset asiat, kuten mallisopimukset, kuvauspaikan luvat tai aikataulut, kuuluvat tähän vaiheeseen.
3. Kuvaus
Kuvauspaikalla tekniikka ja luovuus sulautuvat yhteen. Valokuvaaja valitsee tarkasti perspektiivit, kuvan rajaukset ja valotuksen ja reagoi samalla joustavasti tilanteeseen – olipa kyseessä sitten muuttuva valo, spontaanit ideat tai vuorovaikutus mallin kanssa. Samalla kuvia tarkastellaan usein jo kameran näytöllä tai kannettavalla tietokoneella, jotta niiden laatu on varmasti kohdallaan.
4. Tietojen varmuuskopiointi
Kuvauksen jälkeen tärkein sääntö on: Varmuuskopioi! Raakakuvat tallennetaan vähintään kahteen paikkaan – esimerkiksi ulkoiselle kiintolevylle ja pilvipalveluun. Näin valokuvaaja minimoi tietojen menettämisen riskin. Itse tallennan raakakuvat yleensä Raid-Level 5 -palvelimelle.
5. Kuvien valinta (culling)
Kaikki kuvat eivät pääse lopulliseen valintaan. Valokuvaaja lajittelee kuvat erityisohjelmistolla: teknisesti epäselvät tai päällekkäiset kuvat hylätään, parhaat kuvat merkitään. Tämä vaihe vaatii koulutettua silmää ja joskus myös kärsivällisyyttä.
6. Kuvankäsittely
Ohjelmissa kuten Lightroom tai Photoshop seuraa luova viimeistely: värinkorjaukset, kontrastit, ihon tai häiritsevien yksityiskohtien retusointi, mahdollisesti myös sommittelut. Käsittelytyyli heijastaa valokuvaajan kädenjälkeä – olipa se luonnollinen, dramaattinen, minimalistinen tai taiteellinen.
7. Julkaisu ja esittely
Lopuksi kuvat luovutetaan asiakkaalle tai julkaistaan. Tämä voi tapahtua korkean resoluution tiedostojen, online-galleriiden, taidepainatusten tai sosiaalisen median sisällön muodossa. Monet valokuvaajat luovat myös vesileiman tai valmistelevat kuvat eri muodoissa käyttötarkoituksen mukaan.
8. Arkistointi ja jälkikäsittely
Lopuksi lopulliset kuvat arkistoidaan järjestelmällisesti, usein avainsanoilla ja metatiedoilla varustettuina. Näin ne voidaan löytää helposti myös vuosien kuluttua. Ammattivalokuvaaja pohtii myös prosessia: mikä sujui hyvin, mitä voidaan optimoida seuraavalla kerralla?
Johtopäätös
Järjestelmällinen työskentelytapa auttaa välttämään ongelmia ja stressitilanteita. Unohtunut muistikortti tai tyhjä kameran akku eivät auta ottamaan upeita kuvia. Huonoimmat kuvat ovat aina niitä, joita ei ole otettu. Rauhallinen ja itsevarma esiintyminen vaikuttaa myös ympärillä oleviin ihmisiin. Erityisesti kun kuvaan ihmisiä, se vaikuttaa voimakkaasti kuvattaviin henkilöihin. Jos olen itse epävarma, se vaikuttaa myös ympäristööni.
Mutta tärkeintä on aina jälkikäsittely, sillä ilman sitä oppimisprosessit eivät voi kehittyä. Sama virhe saa tehdä vain kerran.
