Jokainen aloittaminen vaativassa toiminnassa vaatii investointeja. Valokuvauksessa nämä ovat kamera ja objektiivit. Juuri tässä asiassa viimeiset 10 vuotta ovat tuoneet mukanaan valtavan kehityksen. Kun 70-luvun innovatiivisimmat yritykset katosivat markkinoilta, kehitys pysähtyi. Peilijärjestelmäkamera oli kunnianhimoisen valokuvaajan työkalu. Viime vuosina kaikki suuret valmistajat ovat kuitenkin panostaneet peilittömiin järjestelmiin. Siksi kameran hankkimisen yhteydessä on tärkeää ensin hankkia tietoa, muuten voi myöhemmin katua monia vääriä investointeja.
Perusvirheet kameran ostamisessa
Monet valokuvaajat ryntäävät ostamaan uuden kameran heti, kun se tulee markkinoille. Innostus uutta tekniikkaa kohtaan sokaisee sen haitat. Uusi tekniikka voi nimittäin sisältää virheitä, jotka havaitaan vasta, kun tekniikkaa käytetään usein. Siksi on aina hyvä odottaa ensimmäistä tai jopa toista laiteohjelmistopäivitystä. Tämän säännön ansiosta olen välttynyt lukuisilta takaisinkutsuilta, koska mekaniikassa on havaittu laatuongelmia.
Myytti epäammattimaisesta APS-C-kamerasta.
Juuri Nikon D300, D300S ja D500 ovat ammattikameroita, jotka olivat erityisen suosittuja urheilu- ja luontovalokuvaajien keskuudessa. Pieni kenno tuo mukanaan kapeamman kuvakulman. Siksi 200 mm:n objektiivi tuottaa saman kuvan kuin 300 mm:n objektiivi täysikokoisessa kamerassa. Täysikokoisia objektiiveja voidaan käyttää APS-C-kameroissa, jolloin objektiivien reuna- ja epäterävyydet häviävät lähes kokonaan, koska APS-C-kamerat käyttävät vain täysikokoisten objektiivien sweet spot -alueita. Toisaalta APS-C-objektiiveja ei voi käyttää täysikokoisissa kameroissa ilman rajoituksia. Monissa täysikokoisissa kameroissa APS-C-objektiivit aiheuttavat rumia vinjetointeja. Ensimmäisenä täysikokoisena kamerana Nikon D810 pystyi käyttämään APS-C-objektiiveja rajausmoodissa. Ajatus, että APS-C-kamerat olisivat epäammattimaisia, kuuluu myyttien maailmaan. Ammattikamerat eroavat toisistaan ennen kaikkea kameran rungossa olevien käyttöelementtien osalta. Ammattivalokuvaaja ei voi viettää aikaa kameran valikoissa säätämällä kameraansa, vaan hänen on toimitettava tuloksia.
Optinen etsin, elektroninen etsin.
Peilittömät kamerat syntyivät tarpeesta. Kun Sony osti 70-luvun kaksi innovaatiovoimaa, Minoltan ja Konican, uusi johto ajautui hieman harhaan. Sony A30 oli ensimmäinen DSLR-kamera, jossa oli puoliläpäisevä peili. Tämä konsepti ei kuitenkaan vakiintunut. Peilittömät kamerat olivat siis looginen lopputulos tälle kehitykselle.
Peilijärjestelmäkameran optinen etsin erottuu sen tyypillisestä äänestä, kun peili käännetään ylös. Peilin kääntyessä ylös kuvaaja menettää hetkeksi näkymän kohteeseen. Tämä pimeä aika ei kuitenkaan kestä yhtä kauan kuin elektronisessa etsimessä, koska mekaanista suljinta ei tarvitse sulkea ennen kuvan ottamista.
Pitkällä aikavälillä yksikään valmistaja ei enää tuo peilijärjestelmäkameraa markkinoille!
Peilittömän kameran konsepti tarjoaa etuja myös kameravalmistajien insinööreille. Siksi markkinoille ei tule uusia peilijärjestelmäkameroita lähivuosina. Peilikotelon poistumisen ansiosta päästään 12 mm lähemmäksi kennoa, mikä vaikuttaa myös objektiivien rakenteeseen. Optisten lasien taitekerroin ei enää vaikuta niin voimakkaasti kuvanlaatuun. Terävyyden huomattava parannus ja värihäiriöiden väheneminen johtuvat juuri näistä 12 millimetristä, koska linssit voidaan laskea eri tavalla. Sensorin läheisyyden ansiosta hajontapiirit pienenevät, mikä luonnollisesti vaikuttaa terävyyteen. Juuri tämä kehitys on otettava huomioon kameraa ostettaessa.
Näkymät tulevaisuuteen
Tällä hetkellä puhutaan paljon globaalista sulkimesta. Nämä sensorit eivät kuitenkaan ole uusia, vaan niitä on käytetty teollisuudessa jo pitkään. Ensimmäiset kamerat, joissa näitä sensoreita käytettiin valokuvausalalla, olivat Nikon D60, Nikon D40 ja Nikon 40x. Näiden sensoreiden edut tulevat kuitenkin esiin vain elektronisessa sulkimessa, koska silloin salaman synkronointiaika poistuu. Tämä on tietysti eduksi myös salamaa käytettäessä. Haittapuolena on kuitenkin se, että sensorit ovat kalliimpia kuin rullaverkkosensorit ja niiden dynaaminen alue on pienempi. Tämä tekniikka jää siis vain niche-tuotteeksi.
Nikonilla on kuitenkin uusi konsepti, josta tulee trendi. Nikon Z9 ja Z8 ovat jo kaksi kameraa, jotka ovat täysin luopuneet sulkimesta. Muuten näissä kameroissa on vain sensori-suojus, joka suojaa sensoria likaantumiselta. Mekaaninen suljin on kulutusosa, joka voi lyhentää kameran käyttöikää. Mekaanisen sulkimen, joka on suunniteltu kestämään 100 000 laukaisua, vaihtaminen voi kestää useita viikkoja. Professional Service -palvelussa se vaihdetaan yhden päivän kuluessa.
1. Perusero
- DSLR (digitaalinen yksisilmäinen peilijärjestelmäkamera)
- Klassinen kamerajärjestelmä, jossa on kääntyvä peili.
- Optinen etsin (OVF): Näet kohteen suoraan objektiivin läpi ilman elektronista viivettä.
- Hyvin todistettu, laaja objektiivivalikoima, erityisesti käytettyjen kameroiden markkinoilla.
- DSLM (digitaalinen yksisilmäinen peilittömä)
- Peilittömä järjestelmä: Ei peiliä, sen sijaan elektroninen etsin (EVF) tai vain näyttö.
- Moderni, kompakti, usein kevyempi.
- Tarjoaa uusia toimintoja, kuten Eye-AF, live-histogrammi, hiljainen laukaisija.
2. Etuja ja haittoja yleiskatsaus
DSLR – edut
- Optinen etsin, ihanteellinen kirkkaassa auringonvalossa
- Pitkä akun kesto (EVF ei kuluta virtaa)
- Valtava valikoima objektiiveja, erityisesti käytettyinä usein edullisia
- Kestävä rakenne, hyväksi todettu ja pitkäikäinen
DSLR – haitat
- Suurempi ja painavampi
- Yhä vanhentuvampi tekniikka – tuskin uusia malleja
- Ei live-esikatselua etsimessä (histogrammi, valotus jne. näkyvissä vasta kuvan ottamisen jälkeen)
- Automaattitarkennus Live View -tilassa yleensä hitaampi kuin DSLM:ssä
DSLM – edut
- Kompakti, kevyt ja teknisesti ajan tasalla
- Elektroninen etsin näyttää valotuksen, valkotasapainon ja tehosteet reaaliajassa
- Modernit automaattitarkennusjärjestelmät (silmänseuranta, kasvojentunnistus, eläinten automaattitarkennus)
- Nopea sarjakuvaus, usein äänetön laukaisija
- Tulevaisuuden varma – uudet kehityssuunnat keskittyvät peilittömiin kameroihin
DSLM – haitat
- Lyhyempi akun kesto (EVF:n ja näytön vuoksi)
- EVF voi viivästyä hieman nopeissa liikkeissä tai heikossa valaistuksessa
- Uusien DSLM-järjestelmien objektiivit ovat usein kalliimpia, vähemmän valikoimaa käytettyjen tuotteiden markkinoilla
- Jotkut valokuvaajat kokevat EVF:n ”epäluonnollisemmaksi” kuin optisen etsimen
3. Mikä kamera sopii kenelle?
- DSLR on järkevä valinta, jos…
- haluat aloittaa edullisesti (ostaa käytetyn).
- pidät optista etsintä tärkeänä.
- pitkä akunkesto on sinulle tärkeää (esim. matkustaminen, luontokuvaus).
- haluat työskennellä pääasiassa vakiintuneissa järjestelmissä (Canon EF, Nikon F).
- DSLM on järkevä valinta, jos...
- haluat käyttää modernia tekniikkaa, kuten silmä-AF, live-histogrammi ja 4K-video.
- paino ja koko ovat tärkeitä (matkailu, reportaasi).
- haluat investoida valokuvauksen tulevaisuuteen.
- haluat kokeilla uusia ominaisuuksia (esim. tarkennuksen korostus, elektroniset sulkimet).
4. Suositukset aloittelijoille
DSLR-aloittelijat (käytettyjen tuotteiden markkinat ovat kannattavia)
- Canon EOS 80D / 90D → Monipuolinen kamera, jossa on hyvä kuvanlaatu ja kestävä kotelo.
- Nikon D500 → Erinomainen kuvanlaatu, nopea automaattitarkennus.
- Nikon D810 / Canon 6D (täysikokoinen) → Aloittelijan täysikokoinen kamera, edullinen käytettynä.
DSLM-aloittelijat (nykyiset järjestelmät)
- Sony Alpha 6400 → Kompakti, erinomainen automaattitarkennus, APS-C.
- Canon EOS R10 (APS-C) / R8 (täysikokoinen) → Moderni aloittelijan malli Canon R -järjestelmään.
- Fujifilm X-T30 II → APS-C retro-designilla, erittäin hyvät JPEG-kuvat suoraan kamerasta.
- Nikon Z5 (täysikokoinen) → Edullinen täysikokoinen malli vakaalla suorituskyvyllä.
- Nikon Z50 II (APS-C) → monipuolinen yleiskäyttöinen kamera valokuville ja videoille.
- Nikon ZR → kompakti, videokäyttöön tarkoitettu täysikokoinen elokuvakamera.
5. Johtopäätös
- Jos haluat edullisen ja klassisen aloituksen, DSLR on vahva ja edullinen työkalu. Erityisesti käytettyjen tuotteiden markkinoilla huippukamerat ja korkealaatuiset objektiivit ovat edullisia.
- Jos ajattelet pitkällä tähtäimellä ja haluat hyödyntää modernia tekniikkaa, sinun kannattaa valita suoraan DSLM-kamera. Ne ovat kompaktimpia, tulevaisuuden varalle varmempia ja teknisesti DSLR-kameroita parempia.
Siksi kannattaa hankkia hyvä tietopohja. Erilaisia kameroita ja niihin sopivia objektiiveja voi myös vuokrata viikonlopuksi. Itse aloitin pienikokoisen kameran käytön Konicalla, mutta olen työskennellyt samanaikaisesti keskikokoisella Hasselbladilla ja suurikokoisella Sinarilla. Kun Konica fuusioitui Minoltan kanssa, siirryin Nikoniin.
